Musiikkitestamentti

Musiikki elämässämme

Musiikilla on paljon hyviä vaikutuksia ihmisen eri osa-alueilla. Se rentouttaa, tuottaa hyvää mieltä, auttaa keskittymään ja lievittää stressiä. Se aktivoi aivoja ja virkistää muistia. Se aktivoi liikkumaan. Musiikki myös jakaa mielipiteitä, yksi pitää klassisesta toinen raskaasta metallimusiikista. Karaoke on vuosien mittaan rantautunut Suomeen niin, että enää on hyvin vähän ihmisiä, joka ei olisi ainakin kerran elämässään ollut kuulemassa karaokelaulua tai jopa kokeillut sitä itse. Karaoke rantautui Suomeen n. 30 vuotta sitten ja ensimmäinen karaokelevy (Finnkaraoke I) julkaistiin v. 1991.Karaoken alkuperäinen tarkoitus on ollut olla koko kansan tapa päästä "tähdeksi". Jo 80-luvun puolivälissä karaokea laulettiin ruotsinlaivoilla englannin kielisin kappalein. Karaoke on tuonut laulamisen lähemmäs ihmistä.

Musiikilla on voimakkaita vaikutuksia tyylilajista riippuen, se kiihdyttää tai rauhoittaa. Musiikin kuuntelu vähentää kortisolin eritystä suorassa suhteessa stressin lievenemiseen. Musiikki parantaa kognitiivista suorituskykyä. Muusikoilla iänmukainen aivokudoskato on vähäisempää. Musiikilla on vaikutuksia myös somaattisissa sairauksissa. Musiikki vähentää mm. sydän- ja lonkkaleikkauspotilaiden kokemaa stressiä sekä ennen että jälkeen leikkausten. Tässä vain muutamia esimerkkejä. 

Musiikkia voi kuunnella, soittaa, laulaa tai vaikka taputtaa käsillä tai kattilan kansilla.

Musiikki kuntoutuksessa

Musiikkia käytetään kuntoutuksessa laaja-alaisesti, ainakin musiikki-, fysio- ja toimintaterapiassa. Musiikki tekee hyvää koko ihmiselle, se aktivoi aivoja ja parantaa terveyttä sekä sillä voi kuntouttaa muistia.

"Aivoja vaurioittaviin sairauksiin ei ole parantavaa hoitoa. Kuntoutuminen perustuu säästyneiden neuronien käynnistämään synapsien uudismuodostukseen. Musiikki aktivoi aivoja laaja-alaisesti, mikä edistää hermoverkostojen korjautumista. Musiikin kuuntelun lisääminen tavanomaiseen kuntoutukseen tehostaa Parkinson- ja aivohalvauspotilaiden motoriikan säätelyä, nopeuttaa aivohalvauksen jälkeisen puhehäiriön ja kognitiivisten vaurioiden paranemista ja vähentää dementiapotilaiden käytöshäiriöitä. Musiikki lisää keskittymiskykyä, nostaa mielialaa, vähentää sekavuutta ja ahdistuneisuutta sekä parantaa muistin toimintaa. Musiikin kuuntelu näkyy myös aivojen rakennemuutoksina. Musiikin vaikutus perustuu fysiologisen stressin ja masennuksen vähenemiseen, motoriikan tahdistukseen, aivojen rakenteelliseen muovautumiseen ja dopamiinivälitteisen mesolimbisen järjestelmän aktivoitumiseen. Musiikin kuntouttava vaikutus ei riipu aiemmasta musiikin harrastuksesta. Aivoinfarktipotilailla vaikutukset voidaan todeta vielä kuuden kuukauden kuluttua." (Suora lainaus Duodecimin artikkelista musiikin vaikutus aivojen kuntoutuksessa).

Monelle tuntemattomampi sairaus on essentiaalinen eli itsesyntyinen vapina, mihin musiikilla on kuntouttava vaikutus. Perustuneeko tämä sitten ajatusten siirtymiseen pois vapinasta vai kokonaisvaltaiseen rentoutumiseen, sitä ei ole selitetty. Erityisesti laulamisella ja soittamisella on vapinaa vähentävä vaikutus osalle potilaista.

 

Musiikkitestamentti, mikä se on?

Oikein valittu musiikki virkistää vanhankin muistia. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pysyvimmän muistijäljen olisi jättänyt musiikki, mitä kuuntelimme eniten 14-vuotiaana. Kuka muistaa mitä musiikkia silloin kuuntelikaan? 

Itse olen kuunnellut aina eniten suomalaista iskelmää ja tanssimusiikkia. Esimerkiksi Kirkan Varrella virran tai Mami blue, Katri-Helenan Nuoruus on seikkailu tai Päivi Paunun Jokainen päivä on liikaa ovat tuttuja kappaleita vuodelta 1974. Tanssimusiikki on aina ollut lähimpänä sydäntäni ja nuorena tulikin käytä paljon lavatansseissa.

Musiikkitestamentti on elämän soittolista. Musiikkimuistot varastoituvat eräiden tutkimusten mukaan aivoissa siihen osaan, johon Alzheimerin tauti ei vaikuta. Jos ihmisen muisti ei enää toimi, omaiset ja hoitava henkilökunta voivat käyttää elämän soittolistaa muistojen herättelemisessä. Mielimusiikki luo sillan kadonneisiin muistoihin ja voi auttaa kohtentamaan muistisairaan turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Musiikkitestamentti pitää tehdä itse, se on hyvin henkilökohtainen.

Nykyisin esim. hoitokotien nuori hoitohenkilökunta ei saata olla edes kuullut asukkaiden nuoruuden musiikkisuosikkeja. Monet kappaleet, joita itsekin laulan, ovat omille lapsilleni tuntemattomia. 

Monesti on todettu, että täysin puhumaton, muistamaton ihminen voi yllättäen laulaa kirkkaasti ja selkeästi esim. joululauluja tai virsiä. Musiikki on siis erittäin tärkeää ihmisten elämässä, sitä tulisi käyttää tulevaisuudessa entistä enemmän myös hoitotyössä. 

Musiikki tuo myös alitajuisesti muistoja mieleen. Jotkin laulun sanat saattavat alkaa itkettää ja toiset tuoda hymyn huulille. Itselläni lauluharrastuksen myötä tunteiden etsiminen laulun tulkintaan on vahvistanut sanojen merkityksen löytämistä. Joskus jää miettimään, mitä sanojen kirjoittaja on ajatellut, löydänkö sen tunteen vai liitänkö sen oman elämäni pyörteisiin.

 

Täytynee tehdä musiikkitestamentti, teetkö sinäkin?

Lähteet: Duodecim (2014), Gramex-lehti (3/2020), Google musiikkivuodet, omat kuvat.