Tunnetko sinäkin kipua?

Mitä on kipu?

Kipu on yksilöllinen kokemus. Sinun kivussasi on kyse erityisesti sinusta, mutta myös siitä miten kipu meissä ihmisissä toimii. Kipu on kehon, ajatusten, tunteiden ja aiempien kokemusten yhdessä muodostama kokonaisuus. Pitkään jatkunut tai usein toistuva kipu on huono mittari kertomaan siitä, millainen kehon kudosten ja rakenteiden terveydentila on. Kipu voi sen sijaan kertoa siitä, miten voit ja siitä, millaisia yhteisiä kehosi on kipuun muodostanut. Pelkkä univajekin voi aiheuttaa kipua.

Kertooko kipusi fyysisistä kivuista vai laukaiseeko jokin muu asia sen. Kipu on aina todellinen. Pitkittyneestä kivulla ei tosin ole samanlaista kudosterveyttä suojelevaa merkitystä kuin akuutilla kivulla. Jos nyrjäytät nilkkasi, tulee äkillinen kipu huolehtimaan siitä, että hetken aikaa rajoitat nilkan kuormittamista. Kivun tehtävä on muuttaa toimintaa, että kudokset pääsevät paranemaan. Pitkittyneenkin kivun tarkoitus on suojella ja puolustaa meitä, mutta usein kipu nousee suojelemaan meitä ilman todellista syytä. Se alkaa nähdä uhkia siellä, missä niitä ei juurikaan ole, tulkita vaarallisiksi myös arkipäiväisiä, oikeasti turvallisia tilanteita. Mitä pidempään kipu jatkuu, sitä herkemmäksi kehosi tulee kivun ilmaisemisesta. Silti kipu on aina todellinen. 

Ajatuksia ja tunteita

Herkkä kipuaistimuksesi voi nostaa sinussa monenlaisia tunteita ja ajatuksia ja saada sinut muuttamaan käyttäytymistäsi. Ajatukset saattavat olla huolestuneita, jopa katastrofaalisia ja niiden aiheuttamat tunteet voimakkaita. Kivun ja tunteiden yhteydestä tiedetään, että tunteet voivat joko voimistaa tai lievittää kipua. Ajan myötä keho voi oppia yhdistämään kivun ja tietyn tunteen toisiinsa niin, että kipuun yhdistetyn tunteen herääminen voi jostain muusta syystä saada aikaan kipua. Oletko Sinä huomannut kipusi pahenevan silloin, kun tunne-elämässä on jotain haastavaa meneillään? Tai huomaatko kivun hellittävän, kun jokin tekee sinut iloiseksi, onnelliseksi tai kiitolliseksi. Muistatko milloin kipusi alkoi? Mitä muuta elämässäsi oli silloin meneillään? Noilla kysymyksillä saatat itsekin ymmärtää kipuasi paremmin.

Kipu hellittää

Ajatukset ja tunteet muodostavat osan kipukokemuksestamme ja ohjaavat käyttäytymistämme. Huolet ja pelko saavat meidät välttämään asioita, joiden arvelimme voivan pahentaa tilannetta. Itselle tärkeistä asioista luopuminen vaikuttaa mielialaan ja lisää usein kipua. Kipu voi alkaa kaventaa elämää. Se rajoittaa liikkumista, nukkumista, ihmissuhteita ja sitä, miten pidämme huolta itsestämme. Se, mitä ajattelet kivustasi, voi muuttaa kivun tuntemusta. Jos muutat liike- ja liikuntatottumuksiasi voi kipukin alkaa muuttua. Jos löydät stressin ja ahdistuksen rinnalle levollisuutta ja rauhaa, voi kipukin rauhoittua. 

Kivun hoitamiseksi voisikin kysyä itseltään: Mihin ja miksi kehoni reagoi näin voimakkaasti? Mikä saa kehoni puolustuskannalle? Miten saisin kehoni uskomaan, että kaikki asiat, joihin se reagoi, eivät olekaan minulle haitallisia?

Fysioterapia voi auttaa kivun helpottamisessa

Tieto ja ymmärrys pitkittyneestä kivusta on lisääntynyt. Moderni kiputiede on osoittanut, että pitkään jatkuneessa kivussa on suurelta osin kyse hermostomme herkistymisestä. Fysioterapiassa kivun helpottumiseksi keskitytään ihmiseen kokonaisuutena eikä pelkästään kipuun tai siihen kehon osaan, missä kipu tuntuu. Fysioterapeutti voi auttaa tunnistamaan kipuun liittyviä tekijöitä, rauhoittamaan kehoasi ja palauttamaan luottamusta sen pystyvyyteen. Asteittain etenemällä ja lisäämällä liikettä sekä muita positiivisia kehollisia kokemuksia, voidaan tehdä kivulle tilaa hellittää. 

Liikkumisen pelosta

Tuki- ja liikuntaelinasioissa tärkein parantava asia on liikunta. Jos ihminen pelkää kivun haitallisuutta ja sitä, että paikat menevät liikkuessa enemmän rikki, uskomukset voivat aiheuttaa liikkumisen pelkoa ja kipu herkästi kroonistuu. Psykososiaalisen tekijät ovat vahvasti mukana ja lapsuuden traumaattinen voivat altistaa krooniseksi kivulle. Mielenkiintoista on, että kudosvaurion perusteella ei pystytä ennustamaan, kenellä kipu pitkittyy. Enemmän on kyse psykologisista ja elämäntapatekijöistä, joiden taustalla vaikuttavat geneettiset tekijät. Jos viitteitä kivun pitkittymisestä ei ole, ei henkilö tarvitse yhtä paljon hoitopalveluja. 

Kokonaisvaltaisesta tutkimisesta

Kipupotilaan kokonaisvaltainen tutkiminen on ensiarvoisen tärkeää. Hankalin kliinisen päättelyn virhe tapahtuu, jos johtopäätöksiin hypätään liian nopeasti. Esimerkiksi vastaanotolle saapuva selkäpotilas voidaan lähettää magneettitutkimukseen, mikä osoittaa välilevyrappeuman. Tuolloin tutkiminen saatetaan lopettaa, vaikka kyseinen tutkimus on vain pieni osa kokonaisuutta. Tällöin tulisi tutkia myös mm. Selän liikkuvuus, lihasvoima, toimintakyky, psykologiset tekijät, työolot, sosiaaliset tekijät eli laajasti potilaan kokonaisuus. Vasta sen jälkeen katsotaan mikä on merkittävää, rappeuma voikin jäädä taka-alalle ja pääosaan nousee muita kipua selittäviä tekijöitä. 

Itsensä ja kehonsa vahvaksi ja pystyvänsä tunteminen on aina tavoittelemisen arvoinen asia.

Lähteet: Niveltieto 4/22 ja 1/23. Omat kuvat.

Musiikin vaikutus mieleen ja kehoon

Pitkästä aikaa tekstiä sunnuntai-aamuun. Musiikki on edelleen tärkeää.

Kirjoitin reilu kaksi vuotta sitten musiikin vaikutuksista ihmiseen sekä musiikkitestamentin tekemisestä. Nyt haluan palata tähän tärkeään asiaan.

Musiikin vaikutus ihmisen mieleen ja kehoon on voimallista. Se vaikuttaa aivoihin mm. Liikkeestä vastuussa oleviin alueisiin sekä muistitoimintoihin, erityisesti tunnemuistiin (Jaakko Erkkilä, Jyväskylän yliopisto). Tiedetään, että musiikki antaa erilaisia elämyksiä ja tuottaa esimerkiksi lohtua. Se inspiroi ja aktivoi. Aivovaikutuksistaan johtuen musiikki aktivoi voimakkaasti myös kehoa. Olet varmaan itsekin huomannut, että musiikki pistää meidät helposti liikkeeseen. Musiikin ja tanssin yhteys näkyy kaikissa kulttuureissa. 

Musiikin vaikutus tunnetasolla

Länsimaisen musiikkikäsityksen mukaan musiikki välittää suoraan tunteita: Iloa, surua, hellyyttä, pelkoa, vihaa. Ihmisen psykohistoria vaikuttaa siihen, millaisia tunteita musiikki herättää. Lapsuuden laulu tai nuoruudessa tiettyyn aikaan osunut kappale, voivat saada myöhemmin aikaan voimakkaita muistoja. Yksi kehityspsykologiassa esiin noussut ajatus on, että musiikki liittyy emotionaalisen mekanismeihin, jotka meillä ovat jo syntyessä valmiina.

Miten musiikin lajit vaikuttavat?

Kliinistä tietämystä ja tutkimusnäyttöäkin on siitä, että pitkälle viety länsimainen taidemusiikki on rakenteeltaan niin monimuotoista, että se on tietyissä musiikkiterapiamenetelmissä todettu käyttökelpoisemmaksi kuin rytmimusiikki.

Ihan yksinkertaista tämäkään ei ole. Esim. Aivohalvauspotilailla tehtyjen tutkimusten mukaan kuntoutuksen kannalta on merkityksellistä, että hyödynnetään potilaan mielimusiikkia. Sieltä löytyvät merkitykset ja muistot, eli tässäkin tapauksessa meidän jokaisen olisi hyvä laatia oma musiikkitestamentti. Musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä mainitsee myös, että esim. Parkinsonin taudin kuntoutuksessa selkeässä poljennossa oleva rytminen musiikki auttaa askelen säännönmukaistamista ja nostaa jalan korkeutta. Rytmisen musiikin kautta voidaan hetkellistä ohittaa kömpelyys. 

Entä miten musiikki vaikuttaa kipuun?

Musiikin vaikutuksesta kivun lievitykseen on paljon näyttöä.  Näin mm.kun musiikki liitetään leikkauksiin tai laitoksissa potilaan rauhoittamiseen ja kivun lievittämiseen. Lisäksi on havaintoja mm.lastensairaaloissa perheestään tilapäisesti eroon joutuneiden lasten ahdistusta, kipua ja pelkoa voidaan lievittää musiikilla. Jopa anestesialääkityksen määrää on voitu vähentää, kun operaatioon on liitetty musiikkia.  Jaakko Erkkilä uskoo, että kyse on ns.psykologisesta tekijästä; kipukynnys kasvaa, kun mielee tulee jotain voimakkaampaa askarreltavaa.Jälleen tulemme musiikkitestamentin laatimisen tärkeyteen. 

Musiikkia voidaan käyttää myös sellaisten kohderyhmien kanssa, joilla keskustelijoiden eivät ole mahdollisia mm.mielenterveyden erilaiset häiriöt tai suru. Lisäksi erilaiset kehityksellisiä häiriöt tai neurologisen ja neuropsykologiset sairaudet tai aivovamman ovat keskeisiä kohderyhminä musiikkiterapialle.

Yhteenvetona: Laula, tanssi, kuuntele musiikkia; laadi itsellesi musiikkitestamentti.

Lähde:Niveltieto 4/22, suomalainen tutkimus musiikin vaikutuksista; Jaakko Erkkilä, musiikkiterapian professori.

Omat kuvat.