Äitienpäivän 8.5.2022 Länsi-Savossa on pyhäpäiväteksti otsikolla ”Riittävän hyvä äiti”. Tässä tekstissä on paljon asioita, joita uskon meidän jokaisen joskus pohtivan.
Itse olen jo pidempään miettinyt äitiyttä ja äitiyden myyttiä, sitä että äideille on omistettu yksi keväinen päivä toukokuussa. Tuolloin äitiä kuvataan usein mm.sanoilla: lempeä, rakas, rakastettava, uskollinen, ainutkertainen… Äideille on tänäkin vuonna myönnetty ansiomerkkejä ja ilman muuta hyvästä syystä.
Mutta onko äitiys aina niin herkkua? Onko äidillä oikeus elää omaa elämäänsä? Entä, kun äitiä kohtaa jokin suuri vastoinkäyminen; sairaus, läheisen tai lapsen kuolema, konkurssi, avioero…mitä sitten? Saako äiti murtua? Miten suhtaudutaan äitiin, joka ei selviäkään ….joka tempoilee saadakseen elämän jatkumaan, mutta sisin on palasina. Entä muut elämän kriisit, syntymä, avioliitto, työpaikan vaihdokset, yrittäjyys, kaikki nämä vaikuttavat äitiin ja äitiyteen. Entä ne naiset, joista ei syystä tai toisesta tule koskaan äitiä, syy voi olla tietoinen tai sitten Luoja ei vaan ole suonut lapsia…miten he suhtautuvat äitiyteen, miten ympäristö suhtautuu heihin.
Usein äidin elämä on yhtä suorittamista, omat tarpeet jäävät taka-alalle. Parisuhteestakin tulee monesti itsestäänselvyys. Elämä, kiire ja stressi tempaa mukaansa niin, että toisen huomioiminen ja toisesta nauttiminen unohtuu.
Ikä ja aika tekee tehtävänsä, ehkä äiti antaa anteeksi itselleen riittämättömyytensä. Äiti voi ajatella, että kulloinkin on tehnyt parhaansa, parhaan ymmärryksensä mukaan. Kuitenkin väistämättä tulee mieleen, että entä jos olisin toiminut toisin, olisiko lapseni pärjännyt paremmin? Olivatko keinot kasvattaa lapsiani oikeita, teinkö oikeita valintoja?
Suorittaminen johtaa siihen, että omassa elämässä eläminen hämärtyy.
Ellet ole läsnä elämässäsi,kuinka voit elää? Olet vain olemassa, katselet ikäänkuin sivusta, kun elämä lipuu ohitseni kuin elokuva. Tuntuuko tutulta? Minusta tuntuu.
Pitää saada etäisyyttä elämään pystyäkseen näkemään sen selvästi. Herää halu tehdä jotakin omaa, jotakin mikä saa tuntemaan itsensä hyödylliseksi.
Ristiriitaista.
Lapset ovat parasta mitä elämässä on, lapsissa on tulevaisuus. Lapset ovat rakkaita, niin rakkaita, että sydämeen sattuu.
Oman elämän kriisit kuitenkin kyseenalaistavat monesti asioita.
Tänään, vuoden 2022, äitienpäivänä tuli mieleen oma äitini, joka vuoden 2016 äitienpäivänä oli viimeisen kerran luonamme käymässä, hän oli tuolloin hauras ja kivulias, mutta emme tienneet vielä silloin, että kahden viikon kuluttua häntä ei enää ole. Kyyneleet tulivat silmiin, kun ajattelin hänen viimeistä lähtöään kotoa. Istutin eilen äidin ja isän haudalle orvokit.
Oma äitiyteni sai ehkä pahimman kolauksen vajaa viisi vuotta sitten,kun kannoin aikuisen poikani uurnassa hautaan. Onneksi hänestä osa elää hänen pojissaan. Ja onneksi jäljellä on kolme lasta ja kuusi lastenlasta.
Kysymys: Riittävän hyvä äiti? Vastaus: En tiedä.
