pub-6056603046810314

lauantai 3. lokakuuta 2020

Viisautta vai ei

maailmassa. 



Vaikeneminen on kultaa


Oletko Sinä porukassa se, joka on taustalla hiljaa? Vai se, jolla on mielipide jokaiseen asiaan? Vai oletko se, joka ujosti joskus kertoo mielipiteensä, mutta joka teilataan välittömästi? 

Usein törmää tilanteisiin, joissa joku kertoo kokemuksistaan. Jos paikalla on kaksi tai enemmän, aina löytyy myös tyyppi, jolla on pikkuisen tai vähän enemmänkin parempi tai pahempi kokemus. 
Monesti olen miettinyt, mitä tämän taustalla on, onko besserwisserillä ollut hankala lapsuus vai teilataanko hänet työpaikalla? Vai onko se vain viatonta keskusteluun osallistumista?

Myötätuntoisuus on osa viisautta tai myötätuntoisuuden kautta viisaus tulee näkyviin. Viisas osaa olla myös hiljaa. Viisas pohtii oppimiaan asioita: Mitä tämä tarkoittaa minulle? Mistä asia johtuu? Mitä seurauksia sillä on? Viisaat ovat lempeitä sekä muille että itselleen. Viisas ei esiinny besserwisserinä, jolla on mielipide joka asiaan. Mielipidettä ei ainakaan tarvitsisi aina kertoa. 

Viisas pääsee vähemmällä


Oletko koskaan ajatellut sanontoja: ”Viisas mies valitsee vahvan naisen” tai ”Menestyvän miehen takana on nainen”?

"Jos tarvitset vahvaa miestä johonkin, voit aina pyytää suomalaista naista." Suomessa naisen on tarvinnut pitkään olla vahva. Hoitaa tila, pellot, eläimet ja lapset, kun mies on ollut sodassa tai ryypännyt sodan jälkeistä traumojaan liiterissä.

Silloin, kun nainen meni palkkatöihin kodin ulkopuolelle, kotityöt ja vastuu lapsista jäivät edelleen luonnostaan hänelle. Hän sai samasta työstä vähemmän palkkaa vain, koska killuttimet puuttuvat. Vastakkain asettelu naisten työt ja miesten työt oli vahva. Edelleen tämä pitää paikkaansa osassa perheistä: Isä ei pese vauvan pyllyä tai laita ruokaa saati siivoa, osittain tasa-arvo toteutuu hyvin. Mielestäni perheissä, missä molemmat vanhemmat käyvät työssä, on luonnollista, että ei erotella naisten ja miesten töitä. Toisaalta mies osaa leipoa ja nainen käyttää raivaussahaa, jos haluaa. 

Onko niin, että jos nainen ei pidä omaa vahvuuttaan pinnalla, hän pelkää luisuvansa nyrkin ja hellan väliin? Ja onko mies todennut viisaan pääsevän vähemmällä: kun nainen joka tapauksessa hoitaa hommat, usein ainakin omasta mielestään paremmin, voi yhtä hyvin oikaista jalkansa sohvalle ja nauttia passauksesta – ja kärsiä hetkittäin nalkutuksesta?

Mielestäni kaikissa ja kaikessa on jotain hyvää. Omaa arvoa ei nosteta toista lyttäämällä. Aidointa tasa-arvoa on jokaisen yksilön arvostaminen riippumatta siitä, mitä jalkovälissä on.


Maalaisjärkeä   (Talonpoikaisjärkeä)



Tässäpä mielenkiintoinen aihe, onko järkeä vai ei. Kuten Aina-Inkeri Ankeinen sanoisi:” Miksi kaiken aina pitää muuttua?” Käsittämätöntä venkoilua. Olen havainnut jo pidemmän aikaa, että haastatteluissa tms.mielipiteiden vaihdoissa sana ”maalaisjärki” on muuttunut ”arkijärjeksi”. No, onhan se ihan ”maalaisjärkeen” käypä sana, mutta mitä ”maalaisjärki”-sana sitten on alunperin tarkoittanut? Itse ajattelen sen olevan juuri sitä ”arkijärkeä” eli kantapään kautta tai ihan luontaisesti opittua, tavallista, käytännöllistä, luonnostaan oikein menevää, ei teoriaan tai mihinkään teoriaoppeihin perustuvaa järkeä. 

Löysin googlea selaillessani myös seuraavan määritelmän on maalaisjärjelle: Ihminen käyttää olemassa olevaa tietoa käytännöllisesti. Silloin ei välttämättä ole teoreettista pohjaa järjenkäytölle, vaan se voi perustua tunneperäisille ja käytännön kokemuksellisille asioille. Käytetään siis käytännöllisesti järkeä tai maalaisjärjellistä ajattelutapaa. Silloin kun käsite otettiin käyttöön, maailma oli muuttunut ja myös ajattelutavat olivat muuttuneet eli pätee edelleen tässä muuttuvassa maailmassa ja yhteiskunnassa.


Tämän määritelmän mukaan kaikki käyttävät arjessa maalaisjärkeä, mutta jokaisella on vain erilainen maalaissielun maisema.
 

Hyvää ja aurinkoista syksyä, näissä poikkeuksellisissa oloissa maalaisjärjen käyttö on tarpeellista ja jopa suotavaa!



Lähteet: MT  26.9.2016 Sari Hyvärisen kolumni, LS  25.5.2020, LS 7/2020,LS 8/2020, Google-määritelmät, kuvakaappaukset Länsi-Savoista, ja jostain Facebookin sivulta.

2 kommenttia:

  1. Minulle maalaisjärki on ollut reaali ajattelua ja tekemistä.

    VastaaPoista
  2. Niinpä, aina sana ” maalaisjärki” on ymmärretty juuri noin.

    VastaaPoista

Mielelläni lukisin, millaisia ajatuksia tekstini herätti sinussa.


Armo jokapäiväisessä elämässämme

6056603046810314 Jokainen meistä on varmasti joskus kokenut epäreiluutta arkielämässä. On asioita, jotka koemme epäoikeudenmukaisiksi. Tätä ...