Vaikeneminen on kultaa
Viisas pääsee vähemmällä
"Jos tarvitset vahvaa miestä johonkin, voit aina pyytää suomalaista naista." Suomessa naisen on tarvinnut pitkään olla vahva. Hoitaa tila, pellot, eläimet ja lapset, kun mies on ollut sodassa tai ryypännyt sodan jälkeistä traumojaan liiterissä.
Silloin, kun nainen meni palkkatöihin kodin ulkopuolelle, kotityöt ja vastuu lapsista jäivät edelleen luonnostaan hänelle. Hän sai samasta työstä vähemmän palkkaa vain, koska killuttimet puuttuvat. Vastakkain asettelu naisten työt ja miesten työt oli vahva. Edelleen tämä pitää paikkaansa osassa perheistä: Isä ei pese vauvan pyllyä tai laita ruokaa saati siivoa, osittain tasa-arvo toteutuu hyvin. Mielestäni perheissä, missä molemmat vanhemmat käyvät työssä, on luonnollista, että ei erotella naisten ja miesten töitä. Toisaalta mies osaa leipoa ja nainen käyttää raivaussahaa, jos haluaa.
Onko niin, että jos nainen ei pidä omaa vahvuuttaan pinnalla, hän pelkää luisuvansa nyrkin ja hellan väliin? Ja onko mies todennut viisaan pääsevän vähemmällä: kun nainen joka tapauksessa hoitaa hommat, usein ainakin omasta mielestään paremmin, voi yhtä hyvin oikaista jalkansa sohvalle ja nauttia passauksesta – ja kärsiä hetkittäin nalkutuksesta?
Mielestäni kaikissa ja kaikessa on jotain hyvää. Omaa arvoa ei nosteta toista lyttäämällä. Aidointa tasa-arvoa on jokaisen yksilön arvostaminen riippumatta siitä, mitä jalkovälissä on.
Maalaisjärkeä (Talonpoikaisjärkeä)
Tässäpä mielenkiintoinen aihe, onko järkeä vai ei. Kuten Aina-Inkeri Ankeinen sanoisi:” Miksi kaiken aina pitää muuttua?” Käsittämätöntä venkoilua. Olen havainnut jo pidemmän aikaa, että haastatteluissa tms.mielipiteiden vaihdoissa sana ”maalaisjärki” on muuttunut ”arkijärjeksi”. No, onhan se ihan ”maalaisjärkeen” käypä sana, mutta mitä ”maalaisjärki”-sana sitten on alunperin tarkoittanut? Itse ajattelen sen olevan juuri sitä ”arkijärkeä” eli kantapään kautta tai ihan luontaisesti opittua, tavallista, käytännöllistä, luonnostaan oikein menevää, ei teoriaan tai mihinkään teoriaoppeihin perustuvaa järkeä.
Löysin googlea selaillessani myös seuraavan määritelmän on maalaisjärjelle: Ihminen käyttää olemassa olevaa tietoa käytännöllisesti. Silloin ei välttämättä ole teoreettista pohjaa järjenkäytölle, vaan se voi perustua tunneperäisille ja käytännön kokemuksellisille asioille. Käytetään siis käytännöllisesti järkeä tai maalaisjärjellistä ajattelutapaa. Silloin kun käsite otettiin käyttöön, maailma oli muuttunut ja myös ajattelutavat olivat muuttuneet eli pätee edelleen tässä muuttuvassa maailmassa ja yhteiskunnassa.
Tämän määritelmän mukaan kaikki käyttävät arjessa maalaisjärkeä, mutta jokaisella on vain erilainen maalaissielun maisema.
Hyvää ja aurinkoista syksyä, näissä poikkeuksellisissa oloissa maalaisjärjen käyttö on tarpeellista ja jopa suotavaa!
Lähteet: MT 26.9.2016 Sari Hyvärisen kolumni, LS 25.5.2020, LS 7/2020,LS 8/2020, Google-määritelmät, kuvakaappaukset Länsi-Savoista, ja jostain Facebookin sivulta.
Minulle maalaisjärki on ollut reaali ajattelua ja tekemistä.
VastaaPoistaNiinpä, aina sana ” maalaisjärki” on ymmärretty juuri noin.
VastaaPoista