Pääsiäisaamuna aurinkokin tanssii

Kaikki me muistamme pääsiäisen sanoman. Pitkäperjantain surusta ja kuolemasta pääsiäisaamun ylösnousemukseen ja iloon. Olen kuullut lapsena sanonnan, ”pääsiäisaamuna aurinkokin tanssii”. Tuo sanonta kuvastaa sitä alkuperäistä ilosanomaa, minkä Kristuksen ylösnousemus toi aikanaan. Kristillisten juhlapäivien sanoma jää nykyisin usein unholaan, lapset tuskin tietävät, miksi joulua tai pääsiäistä vietetään. Koulussa toivottavasti näistä vielä uskonnon tunneilla puhutaan, mutta muuten elämänmeno ei enää tue lainkaan uskonnollisten merkkipäivien viettoa. Itseäni häiritsee suunnattomasti se, että kaupat ovat auki aina - esimerkiksi pitkäperjantai on niitä päiviä, jolloin kauppojen tulisi ehdottomasti olla kiinni. Ihan vain perinteidenkin vuoksi.

Kuolema

Kuolema on sana, mitä ei enää käytetä kovinkaan usein, vaikka se on täysin luonnollinen tapahtuma. Ihmiset pyrkivät puhumaan pehmeästi pois menosta tai pois nukkumisesta, lähtemisestä tai siirtymisestä tuonpuoleiseen. Miksi? Pelkäämmekö kuolemaa? Vai itse sanaa? 

Olen itse huomannut kuolema-sanan ahdistavan ihmisiä. Avoimesti kuolemasta puhuminen on monelle tabu. Ihmisillä on vaikeuksia kohdata ihminen, joka on menettänyt läheisensä - pahimmasta päästä varmaan lapsensa menettäneet. Jälleen tulemme pitkäperjantain sanomaan - Jeesus kuoli ristille. Sitä ei kaunistellen voi sanoakaan. Olemmeko vieraantuneet tästä ihmiselämään kuuluvasta asiasta - haluammeko painaa sen jonnekin näkymättömiin? Kuitenkin jokainen meistä joutuu kohtaamaan kuoleman jossain vaiheessa elämäänsä.

Pääsiäismunat

Wikipedia kertoo, että kananmuna soveltui hyvin kristillisen ylösnousemususkon symboliksi, koska se on päältä päin eloton ja kylmä, mutta kätkee elämän sisäänsä.

Kristillisestä pääsiäismunaperinteestä kerrotaan Maria Magdalenan legendaa, minkä mukaan Maria Magdalena matkusti keisari Tiberiuksen luo kertomaan ylösnousseesta Kristuksesta. Tiberius vastasi hänelle, että ylösnousemus on yhtä mahdollinen kuin pöydällä olleen kananmunan muuttuminen punaiseksi. Samassa muna muuttui punaiseksi ja siitä tuli ensimmäinen pääsiäismuna.

On helposti pääteltävissä, että munien maalaaminen olisi näistä legendoista peräisin. 

Kevät

Pääsiäinen on myös merkki keväästä. Pääsiäisen sijoittuminen kalenteriin vaihtelee joka vuosi päivien 22.3. - 25.4. välillä. Vaihtelu johtuu maaliskuussa olevasta kevätpäiväntasauksesta sekä sen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun ajankohdasta. Näin ollen kevätkin on joinain vuosina pidemmällä kuin toisina. Silti kevättä ja uuden alkua kuvaa myös sisälle otetut koivun oksat, joihin puhkeaa nopeasti hennot, vaalean vihreät hiiren korvat. Myös kevään värit tulevat pääsiäiskoristelussakin pintaan: keltainen, vihreä, valkoinen. Itselleni pääsiäisen aikaan pajunkissojen hakeminen maljakkoon on lapsesta asti ollut tärkeä perinne. Pääsiäinen antaa lupauksen uuden valoisan vuoden ajan tulosta. Päivä on pidentynyt ja aurinkoiset päivät lisääntyvät. 

Tänä vuonna hankikanto on ollut lapsuuden aikojen kaltaista. Hangella on saattanut kävellä ja hiihtää. Ennen haimme pajunkissoja potkutellen hankea pitkin potkukelkalla.

Tämän illan pohdintojen myötä toivotan Sinulle lukijani, hyvää ja kevään tuoksuista pääsiäistä!

Lähteet: wikipedia, omat kuvat.