Kirjoitin reilu kaksi vuotta sitten musiikin vaikutuksista ihmiseen sekä musiikkitestamentin tekemisestä. Nyt haluan palata tähän tärkeään asiaan.
Musiikin vaikutus ihmisen mieleen ja kehoon on voimallista. Se vaikuttaa aivoihin mm. Liikkeestä vastuussa oleviin alueisiin sekä muistitoimintoihin, erityisesti tunnemuistiin (Jaakko Erkkilä, Jyväskylän yliopisto). Tiedetään, että musiikki antaa erilaisia elämyksiä ja tuottaa esimerkiksi lohtua. Se inspiroi ja aktivoi. Aivovaikutuksistaan johtuen musiikki aktivoi voimakkaasti myös kehoa. Olet varmaan itsekin huomannut, että musiikki pistää meidät helposti liikkeeseen. Musiikin ja tanssin yhteys näkyy kaikissa kulttuureissa.
Musiikin vaikutus tunnetasolla
Länsimaisen musiikkikäsityksen mukaan musiikki välittää suoraan tunteita: Iloa, surua, hellyyttä, pelkoa, vihaa. Ihmisen psykohistoria vaikuttaa siihen, millaisia tunteita musiikki herättää. Lapsuuden laulu tai nuoruudessa tiettyyn aikaan osunut kappale, voivat saada myöhemmin aikaan voimakkaita muistoja. Yksi kehityspsykologiassa esiin noussut ajatus on, että musiikki liittyy emotionaalisen mekanismeihin, jotka meillä ovat jo syntyessä valmiina.
Miten musiikin lajit vaikuttavat?
Kliinistä tietämystä ja tutkimusnäyttöäkin on siitä, että pitkälle viety länsimainen taidemusiikki on rakenteeltaan niin monimuotoista, että se on tietyissä musiikkiterapiamenetelmissä todettu käyttökelpoisemmaksi kuin rytmimusiikki.
Ihan yksinkertaista tämäkään ei ole. Esim. Aivohalvauspotilailla tehtyjen tutkimusten mukaan kuntoutuksen kannalta on merkityksellistä, että hyödynnetään potilaan mielimusiikkia. Sieltä löytyvät merkitykset ja muistot, eli tässäkin tapauksessa meidän jokaisen olisi hyvä laatia oma musiikkitestamentti. Musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä mainitsee myös, että esim. Parkinsonin taudin kuntoutuksessa selkeässä poljennossa oleva rytminen musiikki auttaa askelen säännönmukaistamista ja nostaa jalan korkeutta. Rytmisen musiikin kautta voidaan hetkellistä ohittaa kömpelyys.
Entä miten musiikki vaikuttaa kipuun?
Musiikin vaikutuksesta kivun lievitykseen on paljon näyttöä. Näin mm.kun musiikki liitetään leikkauksiin tai laitoksissa potilaan rauhoittamiseen ja kivun lievittämiseen. Lisäksi on havaintoja mm.lastensairaaloissa perheestään tilapäisesti eroon joutuneiden lasten ahdistusta, kipua ja pelkoa voidaan lievittää musiikilla. Jopa anestesialääkityksen määrää on voitu vähentää, kun operaatioon on liitetty musiikkia. Jaakko Erkkilä uskoo, että kyse on ns.psykologisesta tekijästä; kipukynnys kasvaa, kun mielee tulee jotain voimakkaampaa askarreltavaa.Jälleen tulemme musiikkitestamentin laatimisen tärkeyteen.
Musiikkia voidaan käyttää myös sellaisten kohderyhmien kanssa, joilla keskustelijoiden eivät ole mahdollisia mm.mielenterveyden erilaiset häiriöt tai suru. Lisäksi erilaiset kehityksellisiä häiriöt tai neurologisen ja neuropsykologiset sairaudet tai aivovamman ovat keskeisiä kohderyhminä musiikkiterapialle.
Yhteenvetona: Laula, tanssi, kuuntele musiikkia; laadi itsellesi musiikkitestamentti.
Lähde:Niveltieto 4/22, suomalainen tutkimus musiikin vaikutuksista; Jaakko Erkkilä, musiikkiterapian professori.
Omat kuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mielelläni lukisin, millaisia ajatuksia tekstini herätti sinussa.