Kuka pelkää koronaa?
Raamatussa puhutaan vitsauksista. Ilmestyskirja 16.Ilmestyskirja on Raamatun vaikeimmin ymmärrettävä kirja, sanovat asiantuntijat.
Olen lukenut joskus ja nyt uudelleen, vitsausosuuden.
Olen myös ollut useita kertoja sunnuntain jumalanpalveluksessa, netin välityksellä. Huomattavasti useammin, kuin yleensä. Ei tule vain lähdettyä fyysisesti kirkkoon.
Odotammeko tartuntaa?
Helsingin Sanomissa Anna- Stina Nykäsen kolumnissa pohditaan, kenet kierrämme kaukaa kävelyllä. Varsinkin näinä aikoina arvioimme kohtaamiamme ihmisiä koko ajan. Mitä merkitsee, kun yksi käyttää maskia, toinen hymyilee, kolmas vetää hartiat kasaan ja katsoo muualle?Suora lainaus tekstistä:
”TÄTÄ ilmiötä sivuavat Venla Oikkonen ja Elina Hartikainen sosiologisessa Ilmiö-blogissa julkaistussa kirjoituksessaan. Oikkonen on akatemiatutkija Tampereen yliopistossa, Hartikainen Helsingin yliopistossa.
”Reaktio tulee huomaamatta. Niska menee kyyryyn, pää kääntyy pois.”
”Mahdollisen koronatartunnan odottamisesta on tullut osa jokapäiväistä kokemusmaailmaa, he kirjoittavat. Se tuntuu jopa kropassa, jokainen yskähdys voi herättää epäilyjä alkavasta koronasta. Liikeradatkin muuttuvat, käsienpesusta tulee rutiini, kaupassa liian lähelle tulevia ihmisiä hätkähtää.
Samalla tehdään koko ajan arviota siitä, kuka on mahdollinen tartunnan lähde. Sellainen erottelu on helposti syrjivää, tutkijat sanovat. ”
Tänään kokemus erään kaupan itsepalvelukassalta: Tavaran koodin luku ei koneella onnistunut ja myyjä tuli apuun. Hän jäi seisomaan n. kolmen metrin päähän ja sanoi varsin epäystävällisesti: "Siirryhän kauemmas, niin tulen!". Jep - siirryin. Hän käytti tavaran koneessa, lähti ja mutisi jotain mennessään, en saanut selvää. Ehkä näytin sairaalta.
Mietitäänpä hetki, miten itse käyttäydymme. Omaan käyttäytymiseeni kuuluu aina silmiin katsominen, ehkä hymy ja tutun tervehtiminen. Jo ennen koronapandemiaa vastaan tulevien ihmisten käyttäytymiseen on tullut muutoksia. Kysyn itseltäni yhä useammin, olenko muuttunut näkymättömäksi vai vanhentunut tuntemattomaksi?
Perheet eivät osaa olla yhdessä kotona. Se on karu totuus. Lapset voivat huonosti. Karua on mielestäni sekin, että nyt, kun monet ihmiset ovat ehkä enemmän kotona, lasten huostaanotot ovat lisääntyneet (Uutiset 20.4.2020). Miten on mahdollista, että ei osata enää hyödyntää yhteistä aikaa perheen hyvinvoinnin parantamiseksi? Miten on mahdollista, että lapset jäävät huomiotta? Milloin on kadonnut ulkona leikkiminen ja yleensä ulkoilu? Jos taloudellinen tilanne heikentyy koronakriisin takia, pitäisi osata etsiä ilmaisia huveja: Piha, metsä, leikkimättömät lelut, pelaamattomat pelit, tavalliset kotityöt: siivous, leipominen, pyykinpesu jne. - kaikkea voi tehdä yhdessä lasten kanssa.
Itse on ole karanteenissa. Terveydenhuollon ammattilaisena jatkoin sairauslomani jälkeen fysioterapeutin töitä. Silmä on kunnossa, tai ainakin luulen niin, kaasua ei ole enää.
Ei, en koe olevani vastuuton. Koen olevani vastuullinen, hoidamme ihmisiä, jotka tarvitsevat apuamme. Siivoan, kollegat siivoavat, pesemme käsiä ja desinfioimme. Ihmiset, jotka tulevat fysioterapiaan, tarvitsevat sitä, heille se on välttämätön lähikontakti. Hekin pesevät ja desinfioivat käsiä. Sairaana fysioterapiaan ei saa tulla yleensäkään ja nyt, korona-poikkeusoloissa, ei edes pienessä nuhassa.
Törmäsin naamakirjassa korona-ohjeisiin, mitkä joku on laatinut ilmeinen pilke silmäkulmassa. Totta toinen puoli. Asia on vakava. Olen myös miettinyt sitä, miten ohjeistukset epidemian hidastamiseen ja ihmisten suojelemiseen tartunnalta ovat osin ristiriitaisia, osin muuttuvat nopeasti. Mielestäni tällainen on omiaan lisäämään pelkoa ja haavoittuvaisuutta ihmisten kesken.
Käydäänpä läpi otteita tästä huolella laaditusta listasta (selitykset olen laatinut itse):
1. Kotoa ei saa lähteä minnekään, paitsi jos lähtee, niin sitten saa.
Selitys: välttämättömät asiat saa ja pitää hoitaa. Jos itse ei voi, pitää pyytää apua. Sairaana kotoa ei poistuta yleensäkään.
2. Kyläillä ei saa, mutta se ei ole kiellettyä.
Selitys: Monen ihmisen lähikontaktitapaamiset ovat kiellettyjä. Samoin riskiryhmiin kuuluvien luona tulisi vierailla vain ikkunan takaa. Sairaanahan ei kyläillä yleensäkään.
3. Maskeista ei ole tutkittua hyötyä, mutta niitä pitää kuitenkin käyttää.
Selitys: mm.viiden jälkeen -ohjelmassa torstaina 16.4.20 asiantuntijat STM:stä ja THL:sta kertoivat, että tavallisten kansalaisten käyttämät kangasmaskit vastaavat nenäliinaa suun edessä. Ne ehkäisevät omien pärskeiden sinkoutumisen ympäristöön, mutta eivät estä käyttäjää saamasta tartuntaa. Lisäksi on viitteitä siitä, että maskista voi olla jopa haittaa. Tästäkin mielipiteet vaihtuvat kommentoijan mukana.
.
.

Selitys: Ruoka ja vessapaperi eivät ole loppumassa, toistaiseksi. Määräyksiä kauppojen sulkemiseen ei ole olemassa. Ja sairaanahan kauppaan ei pidä mennä yleensäkään.
7. Kuntosalit ovat kiinni paitsi ne, jotka ovat auki.
Selitys: siivousta ja pintojen desinfiointia on tehostettu, eikä sisällä ole yli 10 henkilöä kerrallaan. Määräyksiä kuntosalien sulkemiseen ei ole olemassa. Kuntoa tulee pitää yllä ja parantaa myös poikkeusaikana, se pitää myös vastustuskyvyn hyvänä. Ja vielä: Sairaana kuntosalille ei saa mennä koskaan!!
.
.
11. Käsineitä ei tarvitse käyttää, mutta mihinkään ei pidä koskea paljain käsin.
Selitys: Käsien pesu vedellä ja saippualla tehostetusti mennen tullen ja palatessa.
.
.
.
15. Ulkomailta palaaville ei ole karanteenia, mutta heidän pitää odottaa kaksi viikkoa, ennen kuin he ovat kontaktissa kehenkään.
Selitys: Taitaa olla matkustaminen nyt ulkomaille kiellettyä.
16. Pandemia kestää kolme kuukautta tai kolme vuotta tai ehkä se ei pääty koskaan.
Selitys: Virus voi muuntautua ja tulla aina uudelleen, tutkimukset ovat kesken
.
19. Virus elää pinnoilla tunnin tai kaksi tai viisi päivää ja koronan voi saada maitopurkista tai sitten ehkä ei, koska virus ei näköjään pysy kauaa toimintakykyisenä, joten kaikki ostokset pitää pestä eikä niihin saa koskea paljain käsin.
Selitys: Niinpä.
.
.
"Pikkulintu riemuissaan, laulelevi onneaan. Ei hän jouda suremaan, eikä kaipaamaan... "
Yritetään nähdä kevään kauneus, perhosten herääminen, lintujen uusi kevätpesintä, kukat, puiden hiirenkorvat. Ollaan ystävällisiä toisillemme ja myös itsellemme.
Lähteet: HS 18.4.20 Anna-Stina Nykänen: Kenet kierrät kaukaa kävelyllä, Facebook: tuntematon kirjoittaja, Uutiset, Viiden jälkeen-ohjelma, Raamattu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mielelläni lukisin, millaisia ajatuksia tekstini herätti sinussa.