pub-6056603046810314

sunnuntai 17. toukokuuta 2020

Rytmihäiriöitä




Elämämme koostuu monista rytmeistä: Päivärytmi, vuorokausirytmi, nukkumisrytmi, syömisrytmi, koulupäivärytmi, työrytmi, tanssirytmi, laulurytmi, kävelyrytmi, puherytmi ja niin edelleen. 
Minulla on viikon verran ollut sydämen rytmi sekaisin.

Päivärytmi



Porojen päivärytmi on varsin rauhallinen. Ne syövät, nukkuvat ja ajoittain palloilevat tiellä. Niiden rytmiä ei järkytä kuin autot ja ihmiset, eivätkä nekään kovin paljon.

Päivärytmin häiriintyminen vauvalla tai pikkulapsella vaikuttaa hänen koko vuorokausirytmiinsä. Vauvan rytmi sekoittuu helposti, joskus tarvitaan ainoastaan yhden päivittäisen asian muuttuminen hetkellisesti. Päiväunet jäävät lyhyiksi, ruoka myöhästyy, tulee vieraita, ja pienen ihmisen säännöllinen rytmi on häiriintynyt. Se tosin palautuu nopeasti.  Aikuisellakin päivärytmi voi häiriintyä helposti. Itselleni on näin vanhemmiten tullut tapa suunnitella ja ajatella etukäteen asioita, mitkä kuuluvat juuri sen päivän päivärytmiin. Jos asiat eivät onnistukaan niinkuin olin suunnitellut, on vaikeaa palata normaaliin rytmiin, voi olla että koko päivä menee sekaisin ja alkaa kiukuttaa.

Koululaisille muodostuu heille sopiva päivärytmi, yleensä koulupäivän pituuden mukaan. Siihen vaikuttaa herääminen, aamupala, koulun alkaminen ja loppuminen, harrastukset ja läksyt. Päivään mahtuu sopivasti ruokailua, liikkumista, ystäviä. Entä nyt poikkeuksellisen etäkouluajan rytmi? Asiantuntijat ovat suositelleet normaalin rytmin säilyttämistä. Suurin osa lapsista ja nuorista näin on varmasti toiminutkin, mutta entä ne lapset ja nuoret, joitten vanhemmat eivät syystä tai toisesta edellytä tai pysty valvomaan rytmin säilyttämistä? Tuleeko lapsille tästä poikkeusajasta signaali, ettei heidän tarvitse noudattaa rytmiä, jos eivät halua? Kuinka kauas tämä signaali kantaa? Kantaako opiskelijan elämään? Kantaako työelämään asti? Tästä pitää olla huolissaan.

Kaiken ikäiset ihmiset muodostavat rytminsä, paitsi kodista saadun mallin, myös yhteiskunnan vaatimusten mukaan. Ainakin ennen on ollut näin. Olen ollut huomaavinani joissakin nuorissa välinpitämättömyyden merkkejä; esimerkiksi säännöllisen päivärytmin noudattaminen voi olla äärimmäisen vaikeaa. Ei jakseta nousta aamulla kouluun tai työhön. Herätään kun herätään, tullaan paikalle, jos tullaan. Tämä herättää pohtimaan, miksi näin on. Mikä on mennyt pieleen? Kasvatus? Kodin rajat? Koulun vaatimukset? Mikä saa pienen, innokkaan, tiedonnälkäisen koululaisen muuttumaan välinpitämättömäksi koko yhteiskunnalle? Tästäkin pitää olla huolissaan.

Itse olen myöhästynyt töistä yhden kerran kunnolla, nukuin pommiin. Olin silloin terveyskeskuksessa vastaanottoavustajan virassa. Minulla ei ollut vielä puhelinta, siis ei sitä lankapuhelintakaan. Olin nukkumassa, kun ovikello soi. Heräsin. Kello oli 10. Minun olisi pitänyt olla töissä jo 7.30. Ja kuka on ovella?  Terveyskeskuksesta oli lähetetty yksi hoitaja katsomaan, onko jokin hätänä. Kyllä nolotti. Nolotti pitkään. Ja kyllä, tunnit tehtiin takaisin.

Työelämässä on jo pitkään ollut havaittavissa työrytmistä  piittaamattomuutta. Työhaastateltava voi kysyä: Onko pakko noudattaa jotain tiettyä töihin tuloaikaa? Onko pakko tehdä jokin työtehtävä, jos se ei kiinnosta tai katsoo olevansa ylikoulutettu tähän tehtävään? Onko pakko noudattaa sääntöjä? Onko pakko tulla töihin, jos on liukas keli? Haloo!!! Yhteiskunta ei pyöri näin! Miten yhteiskunta ja työelämä muuttuvat koronapandemian aiheuttamien poikkeuksellisten järjestelyjen vuoksi? Se jää nähtäväksi.

Noudatatko sinä säännöllistä syömisrytmiä?



Aamupuuro
Tuskailetko painon hallinnan tai unirytmin kanssa? Olisiko näillä kahdella kysymyksellä yhteys?
Jokaiselle ihmiselle muodostuu päivärytmi ihan itsestään. Se on jono tapoja.
Syöminen on yksi tärkeimmistä päivärytmin kulmakivistä. Siihen pitäisi kiinnittää nykyisin enemmän huomiota. Ennen aikaan tavat olivat aika itsestään selvät; Sekä kaupungissa että maalla noudatettiin säännöllisiä ruoka-aikoja. Katso esimerkiksi jokin vanha kotimainen elokuva, ”Suomisen perhe” vaikka.



Jostain syystä nykyaika on vienyt monet perheet pikaruokalatyyppiseen toimintaan. Ei ole yhteisiä ruokahetkiä, jolloin kerrottaisiin päivän kuulumiset perheelle. Jopa ruokapöytä on saatettu poistaa kalusteista. Ja joskus oltaisiin kotona yhtäaikaa, jokainen käy silti jääkaapilla omaan rytmiinsä ja syö mitä syö. Tämä johtaa helposti myös painonhallintaohjelmiin. Usein on kysymys liian vähästä ja ravintoköyhästä syömisestä tai liian suurista ja energiapitoisista annoksista. Väsyttää. Mainokset ovat
pullollaan lisäravinteita, moni turvautuu niihin, koska se on helppoa. Mutta korvaavatko ne monipuolisen ruuan? Eivät. Korvaavatko ne perheen yhteisen ruuanlaittohetken? Eivät. Korvaavatko ne perheen yhteisen ruokailun? Eivät. Ruokailutavoista ei ole enää selkeää käsitystä, esimerkiksi hyviin tapoihin kuuluu istua yhteisessä ruokapöydässä niin kauan, että kaikki ovat ehtineet syödä. Ei lähdetä pöydästä kuin ravintolan nonstop-lounaalta. Liekö nämä ajatukset ikääntymisen tuomaa kukkahattutätimäisyyttä?

Entä sitten se sydämen rytmi?



Sydämen rytmi häiriintyy nuorena, kun rakastut. Sydän pakahtuu, läpättää, villiintyy ja jättää lyöntejä väliin. Sydän pakahtuu surusta, ilosta, kaikenlaisista elämän suurista ja yllättävistä tapahtumista.

Sydämen rytmi häiriintyy fyysisesti joistain sairauksista. Se tulee ottaa vakavasti. Sydämen rytmi voi häiriintyä myös epäsäännöllisesti päivärytmistä ajan myötä. Ihminen kuormittuu liikaa, stressaantuu, ja sydän voi ilmoittaa, että hidasta ihminen, hidasta. Joskus syytä tähän ei löydy, se vain tulee.
Sydämen rytmiin voi vaikuttaa myös jännittäminen eri tilanteissa. Onko sinulla ollut rytmihäiriöitä?
Jokaisella ihmisellä on sydämen rytmihäiriöitä, mutta normaalisti ne eivät tunnu eivätkä oireile.




Itselläni on ollut joskus harvakseltaan, vaikkapa liian suureen rasitukseen, paineeseen tai stressiin liittyviä tuntemuksia sydämen alueella. Tämä viimeisin rytmihäiriö onkin ollut haasteellisempi. Sydämen syke alkoi tuntua voimakkaana, tuntui, kuin se olisi lyönyt väärään suuntaan. Syke oli kuitenkin minulle tyypillisesti varsin matala tai normaali ja vahva. Samoin verenpaine normaalin matala. Pulssia tunnustellessa tuli tuntemus, kuin sydän olisi jättänyt ajoittain lyöntejä välistä, tämä yleensä tarkoittaa lisälyöntiä.
Yläselän liikuttelu ja venyttely lisäsi tuntemuksia. Muutoin ei ollut mitään kummempia oireita, työt hoituivat normaalisti, väsymystä tosin oli enemmän, ei jaksanutkaan tehdä työpäivän jälkeen saliharjoittelua täysipainoisesti. Kuuntelin tilannetta kolme vuorokautta, sitten kävin terveyskeskuksessa sydänfilmissä sekä lääkärin vastaanotolla. Mitään löydöksiä ei osunut haaviin. Tilanne rauhoittuu levolla, ulkoilemalla, hieronnalla ja sydämen sykettä laskevalla lääkkeellä, toivottavasti.


Rytmit kuntoon



Elimistömme ilmoittaa tavalla tai toisella ylikuormituksesta. Se ilmoittaa, jos liikkuminen jää liian vähäiseksi tai stressi ja unettomuus vaivaavat. Jokaisella ihmisellä on viisas koneisto sisällämme, sitä kannattaa kuunnella. Sydämen rytmin muutokset on aina tutkittava, varsinkin jos tilanteisiin liittyy kipua, pyörtymistä, puolioireita tai jotain muuta normaalista poikkeavaa. Itse olemme oman kehomme asiantuntijoita.
☘😻
Mieti, ovatko sinun päivittäiset rytmisi kunnossa. Aloita vaikka ruokarytmin tarkistuksella. Yksinkertainen keino on pitää 3-5 normaalia päivää ruokapäiväkirjaa. Merkitse siihen kaikki mitä syöt ja juot sekä määrät. Tee näin ajattelematta oikeaa ruokarytmiä, näin saat itsellesi arvokasta tietoa siitä, mitä, minkä verran ja miten syöt. Samoin voit tarkkailla vaikkapa liikkumistasi tai nukkumistasi.

Tanssimaan pääsee varmasti vielä tämän vuoden puolella ja laulamista voi harrastaa missä vain.

Ihanaa kesän odotusta, pysytään rytmissä!

Omat kuvat.

2 kommenttia:

  1. Terkkuja täältä, tansseja kovasti odottavalta toiselta kukkahattutädiltä! :D
    Jo kouluaikaan, kun istuimme aamuisin linja-autossa vierekkäin, olin sitä mieltä, että ajattelemme varsin samalla tavalla erilaisista asioista. Ja edelleen olen samaa mieltä :). Kiva olisi tavata livenä. t. Mervi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Mervi,mukava kuulla, että teksti herätti hyviä muistoja. Tapaaminen olisi mukavaa!

      Poista

Mielelläni lukisin, millaisia ajatuksia tekstini herätti sinussa.


Luottamus

Mitä luottamus oikein on? Se on ainakin sitä, että ei tarvitse pelätä. Sitä, että ihmisten uskotaan tarkoittavan hyvää. Kuvassa lemmikki luo...