pub-6056603046810314

lauantai 6. helmikuuta 2021

Leivontapäivä


Laita kädet taikinaan


Leipominen on muutakin kuin herkullinen harrastus. Se on terapiaa, jolla on positiivisia vaikutuksia mielenterveydelle. 

Leipominen tai aterian valmistaminen läheisille lisää onnellisuutta. Australialaisen tutkimuksen mukaan leipomisella on mieltä rauhoittava vaikutus. Eri ainesten lisääminen toimii taianomaisesti: se saa unohtamaan ikävät ajatukset.


Tässä 5 syytä alkaa leipomaan vaikka heti:

1. Leipominen on meditointia ja mietiskelyä

Mikä tahansa helppo ja toistettava askare, joka vie koko keskittymiskyvyn, auttaa rauhoittumisessa.

2. Leipominen stimuloi aisteja

Taikinan tunteminen vaivatessa, tehosekoittimen ääni ja ihanien leivonnaisten tuoksu stimuloivat aisteja, jotka lisäävät hyvää oloa tuottavien endorfiinien määrää.

3. Ravitseminen tuntuu hyviltä

Ruoanlaitto / leipominen ovat itsemme ja toisten ravitsemista ja ravitsemiseen liittyy rakkaus. Mitä läheisempiä / rakkaampia ihmiset ovat, sitä enemmän käytämme raaka-aineita, haluamme saada nautinnollinen lopputuloksen....hmmm... vanhassa sanonnassahan ohjeistetaan, että ”Tie miehen (ja naisen) sydämeen käy vatsan kautta”.

4. Leipominen on luovaa

Jokainen leivonnainen on luomus, tekinäsä näköinen taiteellinen teos. Psykologit ovatkin löytäneet luovuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin välillä yhteyden.

5. Leipominen tekee sinut onnelliseksi

Kun annat leivonnaisiasi muille ihmisille, niin saat heidän lisäkseen myös itsesi iloiseksi.






Muistan, kun äiti leipoi aina lauantaina jotain. Tuoksu oli ihana ja ennen saunaa sai maistaa pullaa tai kakkua. Lapsuuden kodissani leivottiin ruis- ja hiivaleivät aina kotona. Itsekin olen toteuttanut oppimaani lähes koko ajan omassa perheessäni. Välillä on ollut aikoja, jolloin leipominen on ollut vähäisempää, mutta sitten taas intoa löytyy jostain. Tässä päivänä muutamana innostuin leipomaan sämpylöitä, vaaleaa vuokaleipää sekä pullaa. Sämpylä- ja leipätaikina on helpoista helpoin:

5 dl kädenlämpöistä vettä
50 g hiivaa
2 tl suolaa
1 rkl siirappia
N. 10 dl sämpyläjauhoja
N.50 g öljyä 
Lisäksi väriksi ja vitamiiniksi n. 1 dl pakastettua lehtikaalimurskaa.
Mauksi lisään joskus hieman omenasosetta tai juustoraastetta tai valkosipulirouhetta tms. Taivas rajana maustamiselle ja mikä parasta, voi käyttää jääkaapista tähteelle jääneitä asioita uuteen tuotteeseen.

Milloin Sinä leivoin viimeksi lettivehnästä?






Terveellisyysnäkökulmastakin katsottuna lettivehnänen on hyvä valinta. Pullapalanen ei sisällä yksittäisenä lainkaan niin paljon sokeria ja rasvaa, kuin yksittäinen voipulla tai korvapuusti. Ja maukkain vehnänenhän tietysti syntyy lisäämällä oikeaa voita ja kardemummaa. Ja se tuoksu. Nykyisin tulee leivottua todella harvoin. Lasten ollessa pieniä ja vielä myöhemmin, kun vielä asuivat kotona, leipominen oli mukava yhteinenkin harrastus.

Koronan tullessa elämäämme ihmiset ostivat kaupan hyllyt tyhjiksi jauhoja. Jauhoja! Sellaisetkin ihmiset ostivat jauhoja, jotka eivät koskaan leivo. Mutta kuinka ollakaan, monelle, tuosta lähes vuoden takaisesta elämänmuutoksesta, oli hyötyä esimerkiksi juuri siksi, että moni opetteli leipomaan ja laittamaan ruokaa kotona. Itse olen maalaistalon lapsi, olen oppinut pienestä asti, että ruoka tehdään kotona, syödään säännöllisesti ja terveellisesti. Lapsuudessani ja nuoruudessani myös monet ruuan raaka-aineet tulivat omasta pellosta ja navetasta. 

Entä Runebergin tortut?

Alkuperäinen resepti: Fredrika Runebergin torttu

1 naula voita

1 naula jauhoja

1 naula sokeria

¼ naula makeita manteleita

¼ naula karvasmanteleita

2 kananmunaa

hilloa

snapsia tai punssia

1. Taikina vaivataan erittäin, erittäin hyvin. Pohjattomilla läkkipeltimuoteilla otetaan taikinaa ja paistetaan, ei kovin kuumassa uunissa.

2. Paistetulle tortulle laitetaan hilloa; vadelmaa tai omenaa, mitä sattui kaapissa olemaan.

3. Jos torttutaikina tuntui kuivalta, kostutettiin se snapsilla tai punssilla.



Runebergin torttuja olen tehnyt usein Armin päivän tarjoiluksi 4.2. 
Joka vuosi myös joudun soveltamaan uusimpia ohjeita, koska kaapista ei vain löydy niihin sopivia tarvikkeita. Enkä kyllä koskaan ole kostuttanut niitä snapsilla tai punssilla, tänä vuonna kostutin hieman omatekoisella sekamehulla ja se sopikin reseptiin vallan hyvin. Toisaalta kaapista löytyy aina jauhoja, kananmunia, voita, öljyä jne.


Tänä vuonna käytin taikinaan korppujauhoja ja keksin muruja sekä koristeluun jääkaapista löytyneen vadelmahillon lopun ja omatekoista omenahilloa, Fredrikan tapaan. 
Yksiselitteisesti - olivat hyviä.





Aurinkoisia pakkaspäiviä Teille, lukijani!
Tänään on hyvä päivä käydä ulkona, vaikka hiihtämässä ja sen jälkeen leipoa jotain itselle, perheelle tai vaikka ilahduttaa naapuria.

Lähteet: IS 4.2.15, kohokohta, omat kuvat omista leipomuksista.


2 kommenttia:

  1. Ihana kirjoitus. Minä olen aina leiponut, mutta korona-aikana vielä enemmän. Se on kyllä mukavaa puuhaa, varsinkin talvella. Minulla on sellainen ohje Runebergin torttuihin, että tulee murskattua piparkakkua myös 😁😋

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Leipominen on mukavaa ja jos on leivinuuni, sitä voi lämmityksen ohella hyödyntää tosi paljon näin talviaikaan. 😊

      Poista

Mielelläni lukisin, millaisia ajatuksia tekstini herätti sinussa.


Armo jokapäiväisessä elämässämme

6056603046810314 Jokainen meistä on varmasti joskus kokenut epäreiluutta arkielämässä. On asioita, jotka koemme epäoikeudenmukaisiksi. Tätä ...